asiointi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

asiointi (5-J)[1]

  1. se, että asioidaan; asioiden hoitaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑsiˌoi̯nt̪i/
  • tavutus: a‧si‧oin‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi asiointi asioinnit
genetiivi asioinnin asiointien
(asiointein)
partitiivi asiointia asiointeja
akkusatiivi asiointi;
asioinnin
asioinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi asioinnissa asioinneissa
elatiivi asioinnista asioinneista
illatiivi asiointiin asiointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi asioinnilla asioinneilla
ablatiivi asioinnilta asioinneilta
allatiivi asioinnille asioinneille
muut sijamuodot
essiivi asiointina asiointeina
translatiivi asioinniksi asioinneiksi
abessiivi asioinnitta asioinneitta
instruktiivi asioinnein
komitatiivi asiointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo asioinni-
vahva vartalo asiointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J