asettuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
asettuminen (38)
- teonnimi verbistä asettua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asettuminen | asettumiset |
| genetiivi | asettumisen | asettumisten asettumisien |
| partitiivi | asettumista | asettumisia |
| akkusatiivi | asettuminen; asettumisen |
asettumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asettumisessa | asettumisissa |
| elatiivi | asettumisesta | asettumisista |
| illatiivi | asettumiseen | asettumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asettumisella | asettumisilla |
| ablatiivi | asettumiselta | asettumisilta |
| allatiivi | asettumiselle | asettumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asettumisena (asettumisna) |
asettumisina |
| translatiivi | asettumiseksi | asettumisiksi |
| abessiivi | asettumisetta | asettumisitta |
| instruktiivi | – | asettumisin |
| komitatiivi | – | asettumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asettumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
asettumis- | |