asetelma

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Asetelma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

asetelma (10)

  1. (kuvataide) elottomista luontokappaleista tai esineistä koottu sommitelma tai tällaista aihetta esittävä maalaus, piirustus, valokuva tms.
  2. (kuvaannollisesti) toisiinsa yhteydessä olevien asioiden muodostama kokonaisuus
    Franz Kafkan romaaneista tuttu asetelma yksilöstä pyristelemässä byrokratian taakse kätkeytyvän järjestelmän suojamuureilla. (kava.fi)
    Kylmän sodan ajalta tuttu asetelma kohdistuu useimmiten valtioihin, joiden koetaan olevan siltoja lännen ja idän välillä. (fiaa.org)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi asetelma asetelmat
genetiivi asetelman asetelmien
(asetelmain)
partitiivi asetelmaa asetelmia
akkusatiivi asetelma; asetelman asetelmat
Sisäpaikallissijat
inessiivi asetelmassa asetelmissa
elatiivi asetelmasta asetelmista
illatiivi asetelmaan asetelmiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi asetelmalla asetelmilla
ablatiivi asetelmalta asetelmilta
allatiivi asetelmalle asetelmille
Muut
essiivi asetelmana asetelmina
translatiivi asetelmaksi asetelmiksi
abessiivi asetelmatta asetelmitta
instruktiivi asetelmin
komitatiivi asetelmine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]