ase

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: åse
Wikipedia
Katso myös artikkeli Ase Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ase (48)

  1. väline tai työkalu, jota käytetään vahingoittamaan elämää ja omaisuutta, ja uhkailuun näillä sekä puolustautumiseen. Aseita voi käyttää metsästyksessä, eläinten tappamiseen ja tainnuttamiseen ja urheilussa
    Puukkoa käytetään työkaluna ja joskus aseena.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈɑse̞ˣ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ase aseet
genetiivi aseen aseiden
aseitten
partitiivi asetta aseita
akkusatiivi ase; aseen aseet
Sisäpaikallissijat
inessiivi aseessa aseissa
elatiivi aseesta aseista
illatiivi aseeseen aseisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi aseella aseilla
ablatiivi aseelta aseilta
allatiivi aseelle aseille
Muut
essiivi aseena aseina
translatiivi aseeksi aseiksi
abessiivi aseetta aseitta
instruktiivi asein
komitatiivi aseine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ampuma-ase, asekokoelma, asepaja, asevarasto, asevarikko, aseseppä, teräase, tuliase

Johdokset[muokkaa]

Motu[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ase

  1. (anatomia) maksa

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ase (gen aseme, part aset)

  1. sija, paikka, tila
    Kirjaniku sünnimaja ase. – Kirjailijan synnyintalon paikka.
    aset andma – antaa tilaa
    aset võtma – istuutua, ottaa paikka
    aset täitma – olla sijaisena, korvata
    aset leidma – tapahtua, olla
  2. vuode, makuusija, makuupaikka
    Pehme, kõva, mugav, kitsas ase. – Pehmeä, kova, mukava, kapea vuode.

Taivutus[muokkaa]

Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi ase asemed
Genetiivi aseme asemete
Partitiivi aset asemeid
Illatiivi asemesse asemetesse
asemeisse