arvo

Wikisanakirjasta
Katso myös: Arvo

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

arvo (1)

  1. se, miten tärkeä jokin on; arvokkuuden määrä, merkitys, tärkeys
    Arvoa ei aina voi mitata rahassa.
    Mummo on lapsille arvoltaan korvaamaton.
    Kessun arvo soturina on merkittävä siinä kuin kapunkin.
  2. se, mitä jokin maksaa, hinta
    Tämän antiikkisen maljakon arvo on mittaamaton.
  3. saavutettu arvoasema, arvonimi, titteli
    Hän sittemmin kohosi arvossa kapteeniksi
  4. luvun tai suureen saama mahdollinen suuruus
    funktion arvon laskeminen
  5. (yl. monikossa) se, mikä jollekin tai jollekulle on tärkeää ja/tai tavoiteltavaa
    Keskeistä yrityskulttuurissamme on yhteiset arvomme.
    Meidän arvomme ovat nyt pelissä.
    Meillä on nyt uusi puolue, jonka arvot poikkeavat liikaa omistani. (Juha Sipilä)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑrʋo/
  • tavutus: ar‧vo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi arvo arvot
genetiivi arvon arvojen
partitiivi arvoa arvoja
akkusatiivi arvo;
arvon
arvot
sisäpaikallissijat
inessiivi arvossa arvoissa
elatiivi arvosta arvoista
illatiivi arvoon arvoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi arvolla arvoilla
ablatiivi arvolta arvoilta
allatiivi arvolle arvoille
muut sijamuodot
essiivi arvona arvoina
translatiivi arvoksi arvoiksi
abessiivi arvotta arvoitta
instruktiivi arvoin
komitatiivi arvoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo arvo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Arjalainen laina, joka palautuu suomalais-ugrilaiseen kantakielen *arva-vartaloon, josta lienee johdettu myös arvata, arvella, arvoitus sekä ilmeisesti arvioida. Vastineita sukukielissä: vepsän arv ’hinta’, vatjan arvo ’järki, ymmärrys, selko’, viron aru ’järki, ymmärrys, selko’ sekä unkarin ár ’hinta’. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on merkinnyt myös ’arviota, arviointia’.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

arvokkuus, arvostelma, asema, rankkaus, silmäluku

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

aatelisarvo, aika-arvo, aliupseerinarvo, alkuarvo, ampuma-arvo, arvoanalyysi, arvoasema, arvoaste, arvoasteikko, arvoesine, arvohenkilö, arvojohtaja, arvojohtaminen, arvojoukko, arvojärjestelmä, arvojärjestys, arvokala, arvokasvu, arvokilpailu, arvokilpi, arvokisa, arvoliberaali, arvoluokitus, arvolähetys, arvomaailma, arvomerkintä, arvomerkki, arvonaleneminen, arvonalennus, arvonanto, arvonihilismi, arvonimi, arvonimistö, arvonjärjestelyerä, arvonkorotus, arvonlasku, arvonlisä, arvonlisäys, arvonmitta, arvonmäärääjä, arvonmääräämisperuste, arvonnousu, arvonsäilytys, arvonvähennys, arvo-osuus, arvopaikka, arvopaperi, arvopohja, arvoposti, arvopuu, arvopäivä, arvosana, arvosidonnaisuus, arvosija, arvossapito, arvotavara, arvoteoria, arvoteos, arvotulli, arvovalinta, arvovalta, arvovaraus, arvoväritys, asema-arvo, elämänarvo, enimmäisarvo, hakkuuarvo, hetkellisarvo, huippuarvo, ihmisarvo, itseisarvo, iäisyysarvo, jyvitysarvo, jälleenhankinta-arvo, jälleenmyyntiarvo, kauneusarvo, kauppa-arvo, keskiarvo, kilpiarvo, kirjanpitoarvo, kokonaisarvo, kolesteroliarvo, kulta-arvo, kurssiarvo, käyttöarvo, käänteisarvo, likiarvo, lisäarvo, lukuarvo, lähtöarvo, lämpöarvo, mainosarvo, maksimiarvo, markkina-arvo, metalliarvo, minimiarvo, museoarvo, myyntiarvo, nettoarvo, nimellisarvo, numeroarvo, nuottiarvo, nykyarvo, odotusarvo, oirearvo, oletusarvo, oppiarvo, optimiarvo, paikka-arvo, painoarvo, palvelusarvo, pariarvo, perunkirjoitusarvo, perusarvo, pistearvo, pörssiarvo, raha-arvo, rahanarvo, raja-arvo, ravintoarvo, reaaliarvo, rehuarvo, romuarvo, sotilasarvo, substanssiarvo, suoritusarvo, symboliarvo, taidearvo, tasa-arvo, todistusarvo, tohtorinarvo, tonttiarvo, totuusarvo, tullausarvo, tunnearvo, tuottoarvo, tyyppiarvo, upseerinarvo, uutisarvo, uutuusarvo, vaihtoarvo, vakioarvo, vakuutusarvo, valotusarvo, veriarvo, verotusarvo, vesiarvo, vähimmäisarvo, välinearvo, yhteisarvo, ääriarvo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • arvo Kielitoimiston sanakirjassa
  • arvo Tieteen termipankissa
  • arvo Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkelit 1150, 3638 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Verbi[muokkaa]

arvo

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä arpoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä arpoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä arpoa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusanat arvo, arvioida.