arkeologia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- tiede ihmisen kulttuurin kehityksestä sellaisena kuin se on tutkittavissa maasta ja maaperästä löydettyjen ihmisen toiminnan aikaan saattamien erilaisten rakenteiden ja esineiden jäännöksistä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑrkeoˌlogiɑ/ (usein myös /ˈɑrkːeoˌlogiɑ/)
- tavutus: ar‧ke‧o‧lo‧gi‧a
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arkeologia | arkeologiat |
| genetiivi | arkeologian | arkeologioiden arkeologioitten (arkeologiain) |
| partitiivi | arkeologiaa | arkeologioita |
| akkusatiivi | arkeologia; arkeologian |
arkeologiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arkeologiassa | arkeologioissa |
| elatiivi | arkeologiasta | arkeologioista |
| illatiivi | arkeologiaan | arkeologioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arkeologialla | arkeologioilla |
| ablatiivi | arkeologialta | arkeologioilta |
| allatiivi | arkeologialle | arkeologioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arkeologiana | arkeologioina |
| translatiivi | arkeologiaksi | arkeologioiksi |
| abessiivi | arkeologiatta | arkeologioitta |
| instruktiivi | – | arkeologioin |
| komitatiivi | – | arkeologioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | arkeologia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. arkeologia
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
arkeologi, arkeometria, antropologia
Yhdyssanat[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
arkeologia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta arkeologi
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12