antura

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

antura (12)[1]

  1. jalkineen ulkopohja
  2. eräiden eläinten jalan astumapinta
  3. eräiden kulku- tai työvälineiden alapinta
    Reen anturoina toimivat jalakset.
  4. (rakennustekniikka) maapohjalle ennen rakennusta tai muuta vaativaa rakennelmaa tehtävän perustuksen alimmainen, yleensä levein osa.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi antura anturat
genetiivi anturan anturoiden
anturoitten
(anturain)
partitiivi anturaa anturoita
akkusatiivi antura; anturan anturat
Sisäpaikallissijat
inessiivi anturassa anturoissa
elatiivi anturasta anturoista
illatiivi anturaan anturoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi anturalla anturoilla
ablatiivi anturalta anturoilta
allatiivi anturalle anturoille
Muut
essiivi anturana anturoina
translatiivi anturaksi anturoiksi
abessiivi anturatta anturoitta
instruktiivi anturoin
komitatiivi anturoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

anturakisko, anturamaa, anturanahka, anturanasta, anturarauta, polkuantura

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12