ansoitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ansoitus (39)
- ansoittamisen toteutus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑnsoi̯t̪us/
- tavutus: an‧soi‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ansoitus | ansoitukset |
genetiivi | ansoituksen | ansoitusten ansoituksien |
partitiivi | ansoitusta | ansoituksia |
akkusatiivi | ansoitus; ansoituksen |
ansoitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ansoituksessa | ansoituksissa |
elatiivi | ansoituksesta | ansoituksista |
illatiivi | ansoitukseen | ansoituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ansoituksella | ansoituksilla |
ablatiivi | ansoitukselta | ansoituksilta |
allatiivi | ansoitukselle | ansoituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ansoituksena | ansoituksina |
translatiivi | ansoitukseksi | ansoituksiksi |
abessiivi | ansoituksetta | ansoituksitta |
instruktiivi | – | ansoituksin |
komitatiivi | – | ansoituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ansoitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ansoitus- |
Käännökset[muokkaa]
1. ansoittamisen toteutus
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ansoitus Kielitoimiston sanakirjassa