ansainta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ansainta (9-J)

  1. ansioiden hankkiminen, ansaitseminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑnsɑi̯nt̪ɑ/
  • tavutus: an‧sain‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ansainta ansainnat
genetiivi ansainnan ansaintojen
(ansaintain)
partitiivi ansaintaa ansaintoja
akkusatiivi ansainta;
ansainnan 		ansainnat
sisäpaikallissijat
inessiivi ansainnassa ansainnoissa
elatiivi ansainnasta ansainnoista
illatiivi ansaintaan ansaintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ansainnalla ansainnoilla
ablatiivi ansainnalta ansainnoilta
allatiivi ansainnalle ansainnoille
muut sijamuodot
essiivi ansaintana ansaintoina
translatiivi ansainnaksi ansainnoiksi
abessiivi ansainnatta ansainnoitta
instruktiivi – ansainnoin
komitatiivi – ansaintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ansainna-
vahva vartalo ansainta-
konsonantti-
vartalo 		-

Käännökset[muokkaa]

1. ansainta

Ks. ansaitseminen

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ansaintakeino, ansaintateoria

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=ansainta&oldid=4176255”