amiraali
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- merivoimien korkein sotilasarvo, joka vastaa maavoimien kenraalia
- amiraaliperhonen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈɑmiˌrɑːli/
- tavutus: a‧mi‧raa‧li
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | amiraali | amiraalit |
| genetiivi | amiraalin | amiraalien (amiraalein) |
| partitiivi | amiraalia | amiraaleja |
| akkusatiivi | amiraali; amiraalin |
amiraalit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | amiraalissa | amiraaleissa |
| elatiivi | amiraalista | amiraaleista |
| illatiivi | amiraaliin | amiraaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | amiraalilla | amiraaleilla |
| ablatiivi | amiraalilta | amiraaleilta |
| allatiivi | amiraalille | amiraaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | amiraalina | amiraaleina |
| translatiivi | amiraaliksi | amiraaleiksi |
| abessiivi | amiraalitta | amiraaleitta |
| instruktiivi | – | amiraalein |
| komitatiivi | – | amiraaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | amiraali- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- alun perin arabiasta (أَمِير اَلبَحْر, ʔamīr al-baḥr, laivaston komentaja, suoraan käännettynä 'merikomentaja'); samaa kantaa kuin emiiri, joka tarkoittaa sotapäällikköä
Käännökset[muokkaa]
2. eläintiede
|
Ks. amiraaliperhonen |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
amiraaliperhonen, kenraaliamiraali, kontra-amiraali, laivastoamiraali, lippueamiraali, vara-amiraali
Aiheesta muualla[muokkaa]
- amiraali Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5