allikko

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

allikko (4-A)[1]

  1. lammikko
  2. (geologia) avovetinen kohta keidassuolla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑlːikːo/
  • tavutus: al‧lik‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi allikko allikot
genetiivi allikon allikoiden
allikoitten
allikkojen
partitiivi allikkoa allikkoja
allikoita
akkusatiivi allikko;
allikon
allikot
sisäpaikallissijat
inessiivi allikossa allikoissa
elatiivi allikosta allikoista
illatiivi allikkoon allikkoihin
allikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi allikolla allikoilla
ablatiivi allikolta allikoilta
allatiivi allikolle allikoille
muut sijamuodot
essiivi allikkona allikkoina
allikoina
translatiivi allikoksi allikoiksi
abessiivi allikotta allikoitta
instruktiivi allikoin
komitatiivi allikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo alliko-
vahva vartalo allikko-
konsonantti-
vartalo
-

Idiomit[muokkaa]

  • joutua ojasta allikkoon
    1. joutua vaikeasta asemasta vielä vaikeampaan
Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A