allelopatia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
allelopatia (12)
- (biologia) eliö erittää kemiallisia yhdisteitä, ns. allelokemikaaleja, jotka vaikuttavat muiden eliöiden kasvuun, eloonjäämiseen tai lisääntymiseen, vaikutukset voivat olla joko hyödyllisiä tai haitallisia
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | allelopatia | allelopatiat |
genetiivi | allelopatian | allelopatioiden allelopatioitten (allelopatiain) |
partitiivi | allelopatiaa | allelopatioita |
akkusatiivi | allelopatia; allelopatian |
allelopatiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | allelopatiassa | allelopatioissa |
elatiivi | allelopatiasta | allelopatioista |
illatiivi | allelopatiaan | allelopatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | allelopatialla | allelopatioilla |
ablatiivi | allelopatialta | allelopatioilta |
allatiivi | allelopatialle | allelopatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | allelopatiana | allelopatioina |
translatiivi | allelopatiaksi | allelopatioiksi |
abessiivi | allelopatiatta | allelopatioitta |
instruktiivi | – | allelopatioin |
komitatiivi | – | allelopatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | allelopatia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- allelopatia Tieteen termipankissa