aineellisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

aineellisuus (40)

  1. se, että on aineellinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑi̯neːlˌlisuːs/
  • tavutus: ai‧neel‧li‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aineellisuus aineellisuudet
genetiivi aineellisuuden aineellisuuksien
partitiivi aineellisuutta aineellisuuksia
akkusatiivi aineellisuus;
aineellisuuden
aineellisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi aineellisuudessa aineellisuuksissa
elatiivi aineellisuudesta aineellisuuksista
illatiivi aineellisuuteen aineellisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aineellisuudella aineellisuuksilla
ablatiivi aineellisuudelta aineellisuuksilta
allatiivi aineellisuudelle aineellisuuksille
muut sijamuodot
essiivi aineellisuutena aineellisuuksina
translatiivi aineellisuudeksi aineellisuuksiksi
abessiivi aineellisuudetta aineellisuuksitta
instruktiivi aineellisuuksin
komitatiivi aineellisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo aineellisuude-
vahva vartalo aineellisuute-
konsonantti-
vartalo
aineellisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan aineellinen vartalosta aineellis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]