afonia
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
afonia (12)
- (lääketiede) äänenkato, täyskäheys, äänen soinnittomuus
- Afoniassa äänihuulet eivät jonkin syyn vuoksi ole mukana äänenmuodostuksessa.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | afonia | afoniat |
| genetiivi | afonian | afonioiden afonioitten (afoniain) |
| partitiivi | afoniaa | afonioita |
| akkusatiivi | afonia; afonian |
afoniat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | afoniassa | afonioissa |
| elatiivi | afoniasta | afonioista |
| illatiivi | afoniaan | afonioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | afonialla | afonioilla |
| ablatiivi | afonialta | afonioilta |
| allatiivi | afonialle | afonioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | afoniana | afonioina |
| translatiivi | afoniaksi | afonioiksi |
| abessiivi | afoniatta | afonioitta |
| instruktiivi | – | afonioin |
| komitatiivi | – | afonioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | afonia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. lääketiede: äänenkato, täyskäheys, äänen soinnittomuus
|