abbestellten

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

abbestellten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abbestellen (sivulauseessa; päälauseessa bestellten ab)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abbestellen (sivulauseessa; päälauseessa bestellten ab)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abbestellen (sivulauseessa; päälauseessa bestellten ab)
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä abbestellen (sivulauseessa; päälauseessa bestellten ab)
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  6. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  7. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  8. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  9. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  10. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  11. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  12. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  13. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  14. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  15. (taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  16. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  17. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)
  18. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta abbestellt (joka on partisiipin perfekti sanasta abbestellen)