Martti
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
- miehen etunimi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Martti | Martit |
| genetiivi | Martin | Marttien (Marttein) |
| partitiivi | Marttia | Martteja |
| akkusatiivi | Martti; Martin |
Martit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Martissa | Marteissa |
| elatiivi | Martista | Marteista |
| illatiivi | Marttiin | Martteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Martilla | Marteilla |
| ablatiivi | Martilta | Marteilta |
| allatiivi | Martille | Marteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Marttina | Martteina |
| translatiivi | Martiksi | Marteiksi |
| abessiivi | Martitta | Marteitta |
| instruktiivi | – | Martein |
| komitatiivi | – | Martteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | Marti- | |
| vahva vartalo | Martti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
latinalaisesta nimestä Martinus 'sotainen'[1]
Käännökset[muokkaa]
etunimi (historiallisten henkilöiden, varsinkin hallitsijoiden, nimenä)
Liittyvät sanat[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Vilkuna, Kustaa; Mikkonen, Pirjo (toim.). Etunimet. Otava. Helsinki. 2011. ISBN 978-951-1-26259-6