Liite:Verbitaivutus/suomi/kuulua
vokaalivartalo | kuulu- |
heikko vokaalivartalo | - |
vahva vokaalivartalo | - |
konsonanttivartalo | - |
Persoonamuodot[muokkaa]
Indikatiivi | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | kuulun | en kuulu | minä | olen kuulunut | en ole kuulunut | |
sinä | kuulut | et kuulu | sinä | olet kuulunut | et ole kuulunut | |
hän | kuuluu | ei kuulu | hän | on kuulunut | ei ole kuulunut | |
me | kuulumme | emme kuulu | me | olemme kuuluneet | emme ole kuuluneet | |
te Te |
kuulutte -"- |
ette kuulu -"- |
te Te |
olette kuuluneet olette kuulunut |
ette ole kuuluneet ette ole kuulunut | |
he | kuuluvat | eivät kuulu | he | ovat kuuluneet | eivät ole kuuluneet | |
passiivi | kuulutaan | ei kuuluta | passiivi | on kuuluttu | ei ole kuuluttu | |
imperfekti | pluskvamperfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | kuuluin | en kuulunut | minä | olin kuulunut | en ollut kuulunut | |
sinä | kuuluit | et kuulunut | sinä | olit kuulunut | et ollut kuulunut | |
hän | kuului | ei kuulunut | hän | oli kuulunut | ei ollut kuulunut | |
me | kuuluimme | emme kuuluneet | me | olimme kuuluneet | emme olleet kuuluneet | |
te Te |
kuuluitte -"- |
ette kuuluneet ette kuulunut |
te Te |
olitte kuuluneet olitte kuulunut |
ette olleet kuuluneet ette olleet kuulunut | |
he | kuuluivat | eivät kuuluneet | he | olivat kuuluneet | eivät olleet kuuluneet | |
passiivi | kuuluttiin | ei kuuluttu | passiivi | oli kuuluttu | ei ollut kuuluttu |
Konditionaali | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | kuuluisin | en kuuluisi | minä | olisin kuulunut | en olisi kuulunut | |
sinä | kuuluisit | et kuuluisi | sinä | olisit kuulunut | et olisi kuulunut | |
hän | kuuluisi | ei kuuluisi | hän | olisi kuulunut | ei olisi kuulunut | |
me | kuuluisimme | emme kuuluisi | me | olisimme kuuluneet | emme olisi kuuluneet | |
te Te |
kuuluisitte -"- |
ette kuuluisi -"- |
te Te |
olisitte kuuluneet olisitte kuulunut |
ette olisi kuuluneet ette olisi kuulunut | |
he | kuuluisivat | eivät kuuluisi | he | olisivat kuuluneet | eivät olisi kuuluneet | |
passiivi | kuuluttaisiin | ei kuuluttaisi | passiivi | olisi kuuluttu | ei olisi kuuluttu |
Potentiaali | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | kuulunen | en kuulune | minä | lienen kuulunut | en liene kuulunut | |
sinä | kuulunet | et kuulune | sinä | lienet kuulunut | et liene kuulunut | |
hän | kuulunee | ei kuulune | hän | lienee kuulunut | ei liene kuulunut | |
me | kuulunemme | emme kuulune | me | lienemme kuuluneet | emme liene kuuluneet | |
te Te |
kuulunette -"- |
ette kuulune -"- |
te Te |
lienette kuuluneet lienette kuulunut |
ette liene kuuluneet ette liene kuulunut | |
he | kuulunevat | eivät kuulune | he | lienevät kuuluneet | eivät liene kuuluneet | |
passiivi | kuuluttaneen | ei kuuluttane | passiivi | lienee kuuluttu | ei liene kuuluttu |
Imperatiivi | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
preesens | perfekti | |||||
persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
minä | – | – | minä | – | – | |
sinä | kuulu | älä kuulu | sinä | – | – | |
hän | kuulukoon | älköön kuuluko | hän | olkoon kuulunut | älköön olko kuulunut | |
me | kuulukaamme | älkäämme kuuluko | me | – | – | |
te Te |
kuulukaa -"- |
älkää kuuluko -"- |
te Te |
– | – | |
he | kuulukoot | älkööt kuuluko | he | olkoot kuuluneet | älkööt olko kuuluneet | |
passiivi | kuuluttakoon | älköön kuuluttako | passiivi | olkoon kuuluttu | älköön olko kuuluttu |
Nominaalimuodot[muokkaa]
infinitiivit | partisiipit | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
aktiivi | passiivi | aktiivi | passiivi | |||
1. | kuulua | preesens | kuuluva | kuuluttava | ||
pitkä 1. | kuuluakseen1 | perfekti | kuulunut | kuuluttu | ||
2. | inessiivi | kuuluessa2 | kuuluttaessa | agentti | kuuluma4 | |
instruktiivi | kuuluen | – | kielteinen agentti | kuulumaton | ||
3. | inessiivi | kuulumassa | – | 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa | ||
elatiivi | kuulumasta | – | ||||
illatiivi | kuulumaan | – | ||||
adessiivi | kuulumalla | – | ||||
abessiivi | kuulumatta | – | ||||
instruktiivi | kuuluman | kuuluttaman | ||||
4. | kuuluminen | |||||
5 | kuulumaisillaan3 |