Liite:Verbitaivutus/suomi/kiistellä

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo kiistele-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo kiistel-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kiistelen en kiistele minä olen kiistellyt en ole kiistellyt
sinä kiistelet et kiistele sinä olet kiistellyt et ole kiistellyt
hän kiistelee ei kiistele hän on kiistellyt ei ole kiistellyt
me kiistelemme emme kiistele me olemme kiistelleet emme ole kiistelleet
te
Te
kiistelette
-"-
ette kiistele
-"-
te
Te
olette kiistelleet
olette kiistellyt
ette ole kiistelleet
ette ole kiistellyt
he kiistelevät eivät kiistele he ovat kiistelleet eivät ole kiistelleet
passiivi kiistellään ei kiistellä passiivi on kiistelty ei ole kiistelty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kiistelin en kiistellyt minä olin kiistellyt en ollut kiistellyt
sinä kiistelit et kiistellyt sinä olit kiistellyt et ollut kiistellyt
hän kiisteli ei kiistellyt hän oli kiistellyt ei ollut kiistellyt
me kiistelimme emme kiistelleet me olimme kiistelleet emme olleet kiistelleet
te
Te
kiistelitte
-"-
ette kiistelleet
ette kiistellyt
te
Te
olitte kiistelleet
olitte kiistellyt
ette olleet kiistelleet
ette olleet kiistellyt
he kiistelivät eivät kiistelleet he olivat kiistelleet eivät olleet kiistelleet
passiivi kiisteltiin ei kiistelty passiivi oli kiistelty ei ollut kiistelty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kiistelisin en kiistelisi minä olisin kiistellyt en olisi kiistellyt
sinä kiistelisit et kiistelisi sinä olisit kiistellyt et olisi kiistellyt
hän kiistelisi ei kiistelisi hän olisi kiistellyt ei olisi kiistellyt
me kiistelisimme emme kiistelisi me olisimme kiistelleet emme olisi kiistelleet
te
Te
kiistelisitte
-"-
ette kiistelisi
-"-
te
Te
olisitte kiistelleet
olisitte kiistellyt
ette olisi kiistelleet
ette olisi kiistellyt
he kiistelisivät eivät kiistelisi he olisivat kiistelleet eivät olisi kiistelleet
passiivi kiisteltäisiin ei kiisteltäisi passiivi olisi kiistelty ei olisi kiistelty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kiistellen en kiistelle minä lienen kiistellyt en liene kiistellyt
sinä kiistellet et kiistelle sinä lienet kiistellyt et liene kiistellyt
hän kiistellee ei kiistelle hän lienee kiistellyt ei liene kiistellyt
me kiistellemme emme kiistelle me lienemme kiistelleet emme liene kiistelleet
te
Te
kiistellette
-"-
ette kiistelle
-"-
te
Te
lienette kiistelleet
lienette kiistellyt
ette liene kiistelleet
ette liene kiistellyt
he kiistellevät eivät kiistelle he lienevät kiistelleet eivät liene kiistelleet
passiivi kiisteltäneen ei kiisteltäne passiivi lienee kiistelty ei liene kiistelty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä kiistele älä kiistele sinä
hän kiistelköön älköön kiistelkö hän olkoon kiistellyt älköön olko kiistellyt
me kiistelkäämme älkäämme kiistelkö me
te
Te
kiistelkää
-"-
älkää kiistelkö
-"-
te
Te
he kiistelkööt älkööt kiistelkö he olkoot kiistelleet älkööt olko kiistelleet
passiivi kiisteltäköön älköön kiisteltäkö passiivi olkoon kiistelty älköön olko kiistelty

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. kiistellä preesens kiistelevä kiisteltävä
pitkä 1. kiistelläkseen1 perfekti kiistellyt kiistelty
2. inessiivi kiistellessä2 kiisteltäessä agentti kiistelemä4
instruktiivi kiistellen kielteinen agentti kiistelemätön
3. inessiivi kiistelemässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi kiistelemästä
illatiivi kiistelemään
adessiivi kiistelemällä
abessiivi kiistelemättä
instruktiivi kiistelemän kiisteltämän
4. kiisteleminen
5 kiistelemäisillään3