Liite:Verbitaivutus/suomi/huilata

Wikisanakirjasta
Vartalot
vokaalivartalo huilaa-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo huilat-

Persoonamuodot[muokkaa]

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä huilaan en huilaa minä olen huilannut en ole huilannut
sinä huilaat et huilaa sinä olet huilannut et ole huilannut
hän huilaa ei huilaa hän on huilannut ei ole huilannut
me huilaamme emme huilaa me olemme huilanneet emme ole huilanneet
te
Te
huilaatte
-"-
ette huilaa
-"-
te
Te
olette huilanneet
olette huilannut
ette ole huilanneet
ette ole huilannut
he huilaavat eivät huilaa he ovat huilanneet eivät ole huilanneet
passiivi huilataan ei huilata passiivi on huilattu ei ole huilattu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä huilasin en huilannut minä olin huilannut en ollut huilannut
sinä huilasit et huilannut sinä olit huilannut et ollut huilannut
hän huilasi ei huilannut hän oli huilannut ei ollut huilannut
me huilasimme emme huilanneet me olimme huilanneet emme olleet huilanneet
te
Te
huilasitte
-"-
ette huilanneet
ette huilannut
te
Te
olitte huilanneet
olitte huilannut
ette olleet huilanneet
ette olleet huilannut
he huilasivat eivät huilanneet he olivat huilanneet eivät olleet huilanneet
passiivi huilattiin ei huilattu passiivi oli huilattu ei ollut huilattu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä huilaisin en huilaisi minä olisin huilannut en olisi huilannut
sinä huilaisit et huilaisi sinä olisit huilannut et olisi huilannut
hän huilaisi ei huilaisi hän olisi huilannut ei olisi huilannut
me huilaisimme emme huilaisi me olisimme huilanneet emme olisi huilanneet
te
Te
huilaisitte
-"-
ette huilaisi
-"-
te
Te
olisitte huilanneet
olisitte huilannut
ette olisi huilanneet
ette olisi huilannut
he huilaisivat eivät huilaisi he olisivat huilanneet eivät olisi huilanneet
passiivi huilattaisiin ei huilattaisi passiivi olisi huilattu ei olisi huilattu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä huilannen en huilanne minä lienen huilannut en liene huilannut
sinä huilannet et huilanne sinä lienet huilannut et liene huilannut
hän huilannee ei huilanne hän lienee huilannut ei liene huilannut
me huilannemme emme huilanne me lienemme huilanneet emme liene huilanneet
te
Te
huilannette
-"-
ette huilanne
-"-
te
Te
lienette huilanneet
lienette huilannut
ette liene huilanneet
ette liene huilannut
he huilannevat eivät huilanne he lienevät huilanneet eivät liene huilanneet
passiivi huilattaneen ei huilattane passiivi lienee huilattu ei liene huilattu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä huilaa älä huilaa sinä
hän huilatkoon älköön huilatko hän olkoon huilannut älköön olko huilannut
me huilatkaamme älkäämme huilatko me
te
Te
huilatkaa
-"-
älkää huilatko
-"-
te
Te
he huilatkoot älkööt huilatko he olkoot huilanneet älkööt olko huilanneet
passiivi huilattakoon älköön huilattako passiivi olkoon huilattu älköön olko huilattu

Nominaalimuodot[muokkaa]

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. huilata preesens huilaava huilattava
pitkä 1. huilatakseen1 perfekti huilannut huilattu
2. inessiivi huilatessa2 huilattaessa agentti huilaama4
instruktiivi huilaten kielteinen agentti huilaamaton
3. inessiivi huilaamassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi huilaamasta
illatiivi huilaamaan
adessiivi huilaamalla
abessiivi huilaamatta
instruktiivi huilaaman huilattaman
4. huilaaminen
5 huilaamaisillaan3