Liite:Adjektiivitaivutus/suomi/ironinen

Wikisanakirjasta
Positiivi Komparatiivi Superlatiivi
sijamuoto yksikkö monikko sijamuoto yksikkö monikko sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ironinen ironiset nominatiivi ironisempi ironisemmat nominatiivi ironisin ironisimmat
genetiivi ironisen ironisten
ironisien
genetiivi ironisemman ironisempien
(ironisempain)
genetiivi ironisimman ironisimpien
ironisinten
(ironisimpain)
partitiivi ironista ironisia partitiivi ironisempaa ironisempia partitiivi ironisinta ironisimpia
akkusatiivi ironinen;
ironisen
ironiset akkusatiivi ironisempi;
ironisemman
ironisemmat akkusatiivi ironisin;
ironisimman
ironisimmat
sisäpaikallissijat sisäpaikallissijat sisäpaikallissijat
inessiivi ironisessa ironisissa inessiivi ironisemmassa ironisemmissa inessiivi ironisimmassa ironisimmissa
elatiivi ironisesta ironisista elatiivi ironisemmasta ironisemmista elatiivi ironisimmasta ironisimmista
illatiivi ironiseen ironisiin illatiivi ironisempaan ironisempiin illatiivi ironisimpaan ironisimpiin
ulkopaikallissijat ulkopaikallissijat ulkopaikallissijat
adessiivi ironisella ironisilla adessiivi ironisemmalla ironisemmilla adessiivi ironisimmalla ironisimmilla
ablatiivi ironiselta ironisilta ablatiivi ironisemmalta ironisemmilta ablatiivi ironisimmalta ironisimmilta
allatiivi ironiselle ironisille allatiivi ironisemmalle ironisemmille allatiivi ironisimmalle ironisimmille
muut muut muut
essiivi ironisena ironisina essiivi ironisempana ironisempina essiivi ironisimpana ironisimpina
translatiivi ironiseksi ironisiksi translatiivi ironisemmaksi ironisemmiksi translatiivi ironisimmaksi ironisimmiksi
abessiivi ironisetta ironisitta abessiivi ironisemmatta ironisemmitta abessiivi ironisimmatta ironisimmitta
instruktiivi ironisin instruktiivi ironisemmin instruktiivi ironisimmin
komitatiivi ironisine komitatiivi ironisempine komitatiivi ironisimpine