Können

Wikisanakirjasta
Katso myös: können

Saksa[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi das Können
akkusatiivi das Können
datiivi dem Können
genetiivi des Könnens
11

Können n. (ei monikkoa)

  1. taito, osaaminen

Etymologia[muokkaa]

substantivoitu verbistä können