-ta

Katso myös: ta ja -tä

[muokkaa] Suomi

-ta

1. takavokaaleja (a, o, u) sisältävän substantiivin tai adjektiivin yksikön heikkoon vartaloon liitettävä pääte, jolla muodostetaan verbejä

   viha -> vihan – viha- + -ta → vihata

   tapa -> tavan – tava- + -ta → tavata

   kaski -> kasken – kaske- + -ta → kasketa