šiialaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
šiialaisuus (40)
- islamin toiseksi suurin suuntaus, joka seuraa Muhammadin vävyn Alin ja hänen perillistensä opetuksia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | šiialaisuus | šiialaisuudet |
| genetiivi | šiialaisuuden | šiialaisuuksien |
| partitiivi | šiialaisuutta | šiialaisuuksia |
| akkusatiivi | šiialaisuus; šiialaisuuden |
šiialaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | šiialaisuudessa | šiialaisuuksissa |
| elatiivi | šiialaisuudesta | šiialaisuuksista |
| illatiivi | šiialaisuuteen | šiialaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | šiialaisuudella | šiialaisuuksilla |
| ablatiivi | šiialaisuudelta | šiialaisuuksilta |
| allatiivi | šiialaisuudelle | šiialaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | šiialaisuutena | šiialaisuuksina |
| translatiivi | šiialaisuudeksi | šiialaisuuksiksi |
| abessiivi | šiialaisuudetta | šiialaisuuksitta |
| instruktiivi | – | šiialaisuuksin |
| komitatiivi | – | šiialaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | šiialaisuude- | |
| vahva vartalo | šiialaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
šiialaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan šiialainen vartalosta šiialais- ja suffiksista -uus
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- šiialaisuus Kielitoimiston sanakirjassa