ärtyminen

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

ärtyminen

  1. (taivutusmuoto) 4. infinitiivi verbistä ärtyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ärtyminen ärtymiset
genetiivi ärtymisen ärtymisten
ärtymisien
partitiivi ärtymistä ärtymisiä
akkusatiivi ärtyminen; ärtymisen ärtymiset
Sisäpaikallissijat
inessiivi ärtymisessä ärtymisissä
elatiivi ärtymisestä ärtymisistä
illatiivi ärtymiseen ärtymisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ärtymisellä ärtymisillä
ablatiivi ärtymiseltä ärtymisiltä
allatiivi ärtymiselle ärtymisille
Muut
essiivi ärtymisenä ärtymisinä
translatiivi ärtymiseksi ärtymisiksi
abessiivi ärtymisettä ärtymisittä
instruktiivi ärtymisin
komitatiivi ärtymisine-
+ omistusliite