ärähtää
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ärähtää (53-F) (taivutus[luo])[1]
- (momentaaninen) äristä
- Koira ärähti, kun yritin ottaa sen luun.
- (sanomalehtikielessä, ekspressiivinen) esittää kiukkuinen vastalause, esittää vastustava kanta
- Keskusta ärähti Stubbin Nato-puheista. (mtv.fi)
- EU ärähti halvoista kiinalaisista sähköautoista (hs.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈæræht̪æːˣ/
- tavutus: ä‧räh‧tää
Käännökset[muokkaa]
1. äristä; esittää lyhyt kikkuinen vastalause
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: ärähdys
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 53-F