äpärä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

äpärä (11)

  1. (halventava) avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi; avioton lapsi
  2. (vanhentunut, mytologia) ihtiriekko
  3. (kirjapaino) sivun tai palstan alussa oleva yksinäinen rivi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈæpæræ/
  • tavutus: ä‧pä‧rä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi äpärä äpärät
genetiivi äpärän äpärien
äpäröiden
äpäröitten
(äpäröjen)
(äpäräin)
partitiivi äpärää äpäriä
äpäröitä
(äpäröjä)
akkusatiivi äpärä;
äpärän
äpärät
sisäpaikallissijat
inessiivi äpärässä äpäröissä
äpärissä
elatiivi äpärästä äpäröistä
äpäristä
illatiivi äpärään äpäröihin
äpäriin
ulkopaikallissijat
adessiivi äpärällä äpäröillä
äpärillä
ablatiivi äpärältä äpäröiltä
äpäriltä
allatiivi äpärälle äpäröille
äpärille
muut sijamuodot
essiivi äpäränä äpäröinä
äpärinä
translatiivi äpäräksi äpäröiksi
äpäriksi
abessiivi äpärättä äpäröittä
äpärittä
instruktiivi äpäröin
äpärin
komitatiivi äpärine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo äpärä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Alakäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]